Kuinka Mutu tuli meille?

No.6

Kaikki alkoi vuonna 2012 ratsastuskoulun parkkipaikalta. Olin juuri mennyt estetunnin, ja valitin isälleni, miten missään ratsastuskoulussa ei ole tarpeeksi isoja hevosia minulle. Siinä kotimatkan aikana päätimme sitten mennä tulevalla syyslomalla etsimään sitä omaa hevosta.

Minä ja Mikas

Ensimmäisenä kokeilin erästä kimoa ruunaa, joka oli hieman laiska, mutta ihan kiva. Toisena olikin sitten joku iso musta ruuna, joka oli sen verran pirtsakka etten uskaltanut edes laukata, kun satoi ja kenttäkin oli hieman liukas. Se oli Mutu. Valitettavasti minun ja Mutun koeratsastuksesta ei ole yhtään kuvia, kun isä kokeili samaan aikaan sitä kimoa. Kimon nimi taisi olla Mikas. Lopuksi suuntasimme vielä kokeilemaan yhtä pv-tammaa. Kotimatkalla keskustelimme pitkään hevosista, ja isän mielestä se musta oli niin hieno että sen me otamme, vaikka minä olisin halunnut Mikasin. Tietenkin siinä vaiheessa olin niin taivaissa ja urpo että olisin kelpuuttanut melkein minkä tahansa nelijalkaisen.

Mutun myyntivideo:

No, päätimme sitten ottaa sen mustan, jonka nimeäkään en edes tiennyt. En tiennyt hevosesta muuta kuin että se oli tullut virosta ja ollut Suomessa vasta kaksi viikkoa. Isä alkoi järjestellä asioita, ja syysloman viimeisenä viikonloppuna hän soitti minulle ja sanoi, että kohta se on meidän. Minulla oli niin hyvä mieli että piti mennä ulos kiljumaan. 

Torstaina 25.10.2012 Mutu tuli kotiin. Melkein jouluun asti se asui sorsasalossa ratsastuskoululla ja sitten muutimme nykyiselle tallillemme. Mutulle ei tehty ostotarkastusta, koska sille oli juuri tehty maahantuontitarkastus. Koeratsastuksessa menin vain käyntiä ja ravia, en hypännyt tai tehnyt mitään erityistä. Nyt myöhemmin on ollut hauskaa naureskella omalle tyhmyydelle, kun uhmasimme kaikkia hevosen ostamisen "sääntöjä", ja ostimme suunnilleen ensimmäisen hevosen minkä näimme. Onneksi kävi loistava tuuri, ja olen tässä vuoden aikana oppinut aivan hirmuisen paljon. Olen saanut itselleni hienon kumppanin!